Oletko harkitsemassa lyhytkarvaista mäyräkoiraa? Onneksi olkoon, hyvä valinta. FCI 4 -ryhmä eli mäyräkoirat kattaa yhdeksän eri koirarotua, eli kaikki kolme mäyräkoiran koko- sekä karvanlaatumuunnosta ovat virallisesti omia rotujaan. Rotuja on kuitenkin mahdollista risteyttää keskenään tietyin reunaehdoin.
Mäyräkoira on kompaktin kokoinen, sekä maan alla että maan päällä toimiva monipuolinen metsästyskoira. Roduissa ja linjoissa on eroja metsästysvietin suhteen, kuitenkin rotumääritelmän mukaisesti koiralla tulee olla taipumusta alkuperäiskäyttöön. Vaikka omistaja ei harrastaisikaan käytännön metsästystyä, voi koiran kanssa osallistua sen taipumuksia mittaaviin lajeihin kuten luolakokeet, jäljestyskokeet sekä vesiriista ilman metsästyskorttia tai aselupaa. Tarvitset lajista riippuen vain keinoluolat joissa harjoitella (muutamilla kenneleillä on luolat ja ketut), metsää jossa treenata jäljestämistä kytkettynä (muistathan kysyä metsästysoikeuden haltijalta suostumuksen alueen käyttöön) tai vesialueen jossa uittaa koiraa (koirien uimarannat käyvät hienosti tähän).
Johtuen voimakkaasta metsästysvietistä (koira etsii aktiivisesti saalista vielä näköhavainnonkin jälkeen mm. hajun avulla, kun vain liikkuvaa jahtaava saalisviettinen koira jo jolkottaisi luokse) sekä kaivamiseen rakennetusta fysiikastaan on mäyräkoira melkoinen Houdini. Harva arvaa että töppöjalkainen hassu nakki hyppää, kiipeää, kaivautuu ja puree itsensä yli, ali ja läpi heppoisemmista piha-aidoista. Myös yleensä lenkillä välinpitämättömästä ja rauhallisesta tassuttelijasta kehkeytyy pikamatkan mestari kun eteen ilmestyy citykani. Ja takaisin on harvoin kiire, sillä onhan maailma täynnä jahtaamattomia jäniksiä. Älykkyydestään huolimatta mäyräkoira ei osaa lukea liikennettä, ja ajon hurmassa koira on helposti "sokea ja kuuro" kaikille hätähuudoille. Liikenne koituukin monen koiran kohtaloksi, myös niiden jotka "ei ikinä ole karanneet". Vaikka irtiliikkuminen monipuolisessa maastossa onkin mielestäni parasta liikuntaa kaikille koirille, en suosittele kokeilemaan onneaan mäyräkoiran kanssa ilman gps-pantaa ja luvallista, turvallista metsikköä.
Mäyräkoiran perusluonne on ihmisystävällinen, avoimen utelias, voimakastahtoinen ja hyvin tasainen. Pienet asiat harvoin mäyräkoiraa hätkäyttävät, eikä sille jää ns. hampaankoloon pienet kolaukset tai muut säikähdykset. Vaikka mäyräkoiralle on tärkeää saada hyväksyntää ja kehuja omilta ihmisiltään, se saattaa olla kohteliaan välinpitämätön vieraiden ihmisten käskyille. Varsinaista miellyttämisenhalua näillä ei siis ole, ja koiran näkökulmasta hyödyttömät tehtävät jäävät usein tekemättä. Usein koiralla onkin yksi ihminen yli kaiken ja sen ihmisen vuoksi toimitaan kyselemättä, muiden on parempi muistaa ettei työmies palkatta rehki. Lapsia kohtaan mäyräkoirat ovat yleensä pitkämielisiä ja sallivia, kuitenkin kokoero aikuisen koiran ja pienenkin lapsen kohdalla voi luoda koiralle epämiellyttäviä ja kipeitäkin tilanteita ilman aikuisen valvontaa. Mäyräkoira mielellään osallistuu monenlaisiin leikkeihin ja nauttii saamastaan huomiosta, mutta koiralla tulee aina olla mahdollisuus poistua tilanteesta jos leikki ei enää miellytä. Niin kauan kun koirasta se on mukavaa, voi mäyräkoira toimia vaikka Barbin heppana tai esittää muovieläinleikissä vuorta.
 |
| Takkimallina M&M muotishowssa, Ruuti hurmasi pikkulapsilauman. |
 |
| Judo ja vakiovieras Eea lukuhetkessä Karhulan kirjastolla. |
Vieraille, erirotuisille koirille mäyräkoiran hillitty kehonkieli on usein liian hienovaraista, ja herkästi ihmiseltäkin menee alkuun ohi ne pienet mutta huutomerkin kokoiset viitteet siitä että kohta saattaa rähähtää. Jäykistyminen, silmien muljauttelu ja hyvin pystyssä olevan hännän metronominainen heilunta ovat hyvin viimeisiä varoituksia siitä että tahtojen taisto on käynnissä. Vieraan koiran huomatessa tilanteen riittää pienikin rauhoittava ele nollaamaan tilanteen, kun taas turhan innokasta nuuskuttelua, kohellusta tai selän tassuilla läpsimistä jatkava koira saa kuulla miten iso ääni pienestä koirasta lähtee. Hyvin usein mäyräkoiran tunteenpurkaus on 99 % räkää ja huutoa jonka tarkoituksena ei ole kuin korkeintaan vähän nipistää poskesta ja muistuttaa että arvolleni ei sovi tällainen tungettelu. Kuitenkin epävarma koira herkästi ylikompensoi ja saattaa reakoida rajusti olemattomaan uhkaan. Tämä on hyvä muistaa esim. koirapuistoissa käydessä, vaikka oma koira antaisi vain äänellisen palautteen, voi sen yllättävyys säikäyttää toisen koiran ja lopputulos onkin eläinlääkärireissu. Itse olen vieraiden koirien suhteen melko harkitseva, minulle riittää että koirillamme on muutamia kymmeniä tuttuja koiria (samoista treeniryhmistä, samalta kylältä, jne) jotka koira tunnistaa mutta niihin ei tarvitse reakoida, ja lisäksi vajaa tusina ystäväkoiria jotka ovat tervetulleita meille kotiin ja joiden kanssa voidaan esimerkiksi matkustaa, nukkua ja syödä yhdessä. Isoksi kasvaviin rotuihin on helpointa tutustua niiden ollessa vielä pentuja, jottei vahinkotörmäykset eivät pääse sattumaan ja koirilla on helpointa tutustua.
 |
| Ruutin mielestä Samu-kaniinimäyris on ihana, lähestyvä Pentti saa hienovaraisen vihjeen pysyä kauempana. |
 |
| Labradori on pienenä niin pieni ettei loikkiminen haittaa. |
 |
| Kahden talouden koirat sulassa solmussa. |
Olen Suomen Kennelliiton (kasvattajasitoumus) ja Suomen Mäyräkoiraliiton (jalostuksen tavoiteohjelma 2017-2021) alainen kasvattaja, ja sitoutunut toimimaan näiden liittojen ohjeiden mukaisesti. Näitä ohjeita noudattaen en siis kasvata sekarotuisia tai paperittomia pentuja, edes pyynnöstä. Tavoitteenani on kasvattaa rodunomaisia yksilöitä jotka ovat hyväluonteisia kotikoiria, kivoja treenikavereita, sitkeitä metsätyöläisiä ja ulkomuodoltaan liioittelemattomia ja terveitä. Pennunostajien toivon tutustuvat rotuun ja sen terveystilanteeseen etukäteen.
Yhteydenottoja odotan ensisijaisesti astutus-/pentueilmoituksessa olevien yhteystietojen kautta, eli sähköpostiin tai puhelimitse (toimistoaikojen ulkopuolella). Ennen kuin sovimme mahdollisia kyläilyjä pentujen luokse, haluaisin kuulla kyselijöiden perheestä ja elämäntilanteesta sekä toiveista pennun suhteen. Avoimmuus on valttia, molempiin suuntiin. Vastaan mielelläni kysymyksiin ja esimerkiksi pentujen hintaa saa kysyä, samoin esittää toiveita vaikka sukupuolen tai värin suhteen. Tärkeintä oikean pennun valinnassa on koiran perusluonne ja siksi valitsen pennun ostajan puolesta, olenhan viettänyt niiden kanssa useita viikkoja tutustuen niihin perin pohjin.
 |
| C. Eloisa Ester ja Etevä Eerik. |
Osamaksumahdollisuutta en tarjoa, sitä varten on useita rahoituslaitoksia. Suosittelen lämpimästi ottamaan koiralle vakuutuksen pennusta pitäen, vahingon sattuessa voi eläinlääkärikeikka olla satasista tonneihin. Koiran hoitopäätökset ovat omistajan ja lääkärin välinen asian, mutta päätöksen jälkeen on helpompi elää kun tietää ettei päätöstä ohjannut lompakko.
Kaikki pennut myydään ensisijaisesti kotikoiriksi ja perheenjäseniksi, joten mitään takuuta koiranpennun valioitumiselle mihinkään suuntaan en voi enkä halua antaa. Myöskään puhtaasti ulkokoiraksi mäyräkoiraa en myy, sellaiseen elämään löytyy paljon paremmin soveltuvia metsästyskoiria useista eri roduista. Muuten koiran pito arjessa on aina omistajan oma asia, en ota kantaa siihen kuuluuko mäyräkoiran nukkua omistajansa tyynyllä vai omassa kopassaan kodinhoitohuoneessa. Kuitenkin koiran arkeen, liikuntaan, koulutukseen ja ruokintaan saat minulta täyden tuen ja halutessasi apua koko koiran elämän ajan. Olen kiinnostunut kasvattieni elämästä ja erittäin kiitollinen jos joskus laitat minulle kuulumisianne, myös niitä ikäviä asioita saa kertoa. Erityisesti mahdollisten ongelmien tai sairauksien kohdalla haluaisin tietää tilanteen, jotta voin tarvittaessa ottaa yhteyttä muihin pentuesisarusten omistajiin sekä isäuroksen omistajaan. Jos syystä tai toisesta joudut harkitsemaan koirasta luopumista haluaisin olla auttamassa uuden kodin etsinnässä.
 |
| Mitään ei tarvitse tehdä yksin. Edes saunoa! |
Pennunostajilta toivon mielenkiintoa rotua ja rodunomaisia harrastuksia kohtaan. Esitän mielelläni kasvattejani näyttelyissä ja neuvon alkuun harrastuksissa. Näyttely- ja koetulokset ovat ainoita mitattavissa olevia suureita joilla voidaan määritellä jalostustyön eli kasvattajan valinnan onnistuminen. Vaikka jokainen koira on rakas ja tärkeä perheenjäsen, on kasvattajilla myös omat jalostusihanteensa jota he tavoittelevat, ja näitä tavoitteita ei mitata sohvan pohjalta. Pentueen meriitit kertovat luotettavasti millaisia ominaisuuksia vanhemmat periyttävät ja antavat parhaiten palautetta myös isäuroksen omistajalle.
 |
| C. Eloisa Ester "Hertta" RC Puppy Showssa. |
Joidenkin yhdistelmien kohdalla harkitsen joko pennun jättämistä kotiin tai narttupennun sijoittamista. Sijoituskodin toivon löytyvät noin 100 km säteellä Kymenlaaksosta, harrastusmyönteisestä ja aktiivisesta kodista jossa vallitsee hyvä kennelhenki (kokeissa vakiintunut termi positiiviselle ja kannustavalle meiningille). Sijoituskotiin lähtee valitsemani narttupentu ja sijoituskoiran vakuusmaksu on puolet koiranpennun hinnasta. Sijoituskoirasta kiinnostuneiden tulee selvittää itselleen sijoituksen ja omistuksen erot ja miettiä tarkkaan onko itsellään aikaa ja resursseja lähteä viemään sitä pentueen lupaavinta koiraa eteenpäin, kasvattajan toivomaan suuntaan.
Pentueita meillä on suunnitteilla harvaksellaan sillä kotona olevien koirien määrä halutaan pitää pienenä. Pentuesuunnitelmien ulkopuolella elellään normaalia elämää johon kuuluu työt sekä harrastukset, koirien kanssa ja ilman. Pennut kasvavat meillä normaalin arjen keskellä ja ehtivät oppia kodin normaalit äänet. Pentuja käy tapaamassa ostajaehdokkaiden lisäksi sekä tutut lapset että aikuiset. Pentueista pidetään pentuepäiväkirjaa tässä blogissa. Tulevista pentueista ilmoitellaan Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälityksessä.
